Piinapenkissä Pinotage

Eteläafrikkalaisista viineistä puhuttaessa helposti ensimmäisenä tulee mieleen Pinotage. Rypälelajike on 1920-luvulla risteytetty Pinot Noirista ja Cinsaultista, joka tunnettiin myös nimellä Hermitage, siispä nimeksi Pinotage. Ensimmäiset viinit rypäleestä tehtiin kuitenkin vasta 1940-luvun alussa.

Pinotage on maan ylpeys, sillä se on ainoa oikea eteläafrikkalainen rypäle, eikä sitä oikein muualla viljelläkään. Vierailtuani Etelä-Afrikassa ja maistettuani Pinotage-viinejä, ymmärrän hyvin, miksi se ei ole levinnyt muualle. Se ei yksinkertaisesti ole vain kovin hyvä.

Viiniköynnös - www.blancdeblancs.fi
Huijauskuvituskuva: tämä köynnös ei todennäköisimmin ole Pinotage.


Valtaosa Pinotage-viineistä oli aivan liian mehumaisia ja hedelmäisiä. Joistakin löytyi myös sitä kuuluisaa eteläafrikkalaista kumia. Kahvipommeihin emme (onneksemme) tällä reissulla törmänneet. Yksikään viineistä ei ollut varsinaisesti huono, mutta verrattuna esimerkiksi saman alueen Syrah-viineihin, jää Pinotage ikävästi jalkoihin.

Kaikista maistamistamme Pinotageista vain yksi, Môresonin The Widow Maker Pinotage pääsi kelpo viini -listalle. Widow Maker on selkeästi monia kaltaisiaan tuhdimpi viini, josta löytyy makeaa mausteisuutta ja tammen tuomaa ryhtiä. Terroir-ajatteluun ei Etelä-Afrikassa monessa paikassa törmää, mutta ainakin Môreson on tietoinen omista, haastavista olosuhteistaan.

Môreson Franschhoekissa - www.blancdeblancs.fi
Môreson on pyöräilyn arvoinen kohde.


Matkalle lähtiessämme toivoimme löytävämme hyviä Pinotageja, mutta ennakko-oletukset rypälettä kohtaan olivat varovaisen skeptisiä. Toive ei toteutunut, tosin Widow Maker lisäsi uskoa siihen, että hyviä 100 %:ia Pinotageja on olemassa. Rypäle on mukana Cape blend -sekoituksissa muun muassa Cabernet Sauvignonin, Merlot'n tai Carignanin kanssa, ja näissä yhteyksissä se ainakin oman kokemukseni mukaan toimii paremmin.



0 kommenttia:

Lähetä kommentti