Usein, kun puhutaan häistä ja viineistä, on kyseessä (kustannustehokkaiden) hääviinien mietintä. Menneenä lauantaina pääsin osallistumaan häihin, joissa viinejä rakastava hääpari oli nostanut viinit juhliensa pääosaan, jopa teemaksi. Viinien parissa työskentelevä sulhanen oli miettinyt tarkkaan viinivalinnat alkusamppanjasta jälkiruokaviiniin asti. Myös pöydät oli nimetty viinialueiden mukaan - itse pääsin istumaan Alentejoon - ja kukkamaljakkoina toimiviin viinipulloihin oli printattu hääparin nimeä kantavat etiketit.
Onnittelusamppanja Michel Furdyna Brut Réserve tarjoiltiin juhlavasti magnumeista. Jokaiselle ruokalajille oli luonnollisesti omat viininsä, alkuruokana toast skagenin kanssa Villa Huesgen Riesling Alte Reben 2012, maa-artisokkakeiton kanssa tarjoiltiin Laroche Chablis 2013 ja pääruokana olleelle sisäfileelle viiniksi oli valikoitu Esporão Reserva 2011. Todellinen helmi oli kuitenkin hääkakun viini, ihanan makea Trimbach Riesling Vendages Tardives 2002. Vaihtoehtona Trimbachille oli konjakkia, arvannette kumpi juomista loppui ensin.
Toimimme juhlissa avomiehen ja ystäväpariskunnan kanssa nelisin toastmastereina, ja avomies keksi häiden teemaan loistavasti sopivan ohjelmanumeron, joka huvitti häävieraita ja kaikeksi onneksi myös hääparia. Alkuruoan viinistä avomies tunnisti morsiameen liittyviä attribuutteja, kuten kukkaisen parfyyminen ja hyvärakenteinen, kun taas pääruoan punaviinistä löytyi sulhaseen sopivia ominaisuuksia, kuten voimakasta alkoholin tuoksua.
Subjektiivisena mielipiteenäni totean, että häät, joiden teemana on viini eivät voi epäonnistua.
0 kommenttia:
Lähetä kommentti