Dinnerillä Tukholmassa

Käväisin menneellä viikolla Tukholmassa päivän seminaarireissulla oppimassa uutta. Tuttuun tapaan naapurimaassa kaikki oli taas paremmin: ilma oli kesäisempi, ihmiset olivat kauniimpia, ennen seminaarin alkua tarjoiltiin Proseccoa kattoterassilla Tukholman keskustassa jne. Ja ennen kaikkea illallisravintola oli sleek 'n chic periruotsalaiseen tyyliin. Ja pöytävaraustakin kuulemma joutuu jonottamaan kuukausikaupalla.

Griffins Steak House sijaitsee kaupungin ytimessä keskusrautatieaseman vieressä. Lihaisasta nimestään huolimatta ravintolan listalta löytyi kevyempääkin tarjontaa, ja allekirjoittanut valitsi vaihtoehdoksi kalan. Paikan ribeye entrecôte näytti tosin niin hyvältä, että annoskateus meinasi iskeä, vaikka nieriästä kovin tykkäänkin. Onneksi pöytänaapurini oli armollinen ja antoi meidän kalansyöjien iskeä kiinni ranskalaisiinsa ja dipata niitä béarnaise-kastikkeessa.


Lihaa tai, alkuruoaksi kaikki saivat ihanan ilmavia blinejä ja ison kasan mätiä. Joku oli jopa sitä mieltä, että mätiä oli liikaa, mutta kyseinen termi ei kuulu sanavarastooni. Mätiä voi olla vain liian vähän tai riittävästi.

Griffinsin tarjoilija suositteli meille kalaruokailijoille Domaine Pattes Loupin Chablis 1er Cru 2009:ää. Mikä tämä cru oli jäi minulle arvoitukseksi, sillä tarjoilija ei ilmeisesti kuullut kyselyitäni viinipullon näyttämisestä. Hyvää se joka tapauksessa oli - kevyt tammi tuntui muuten raikkaassa ja sitruksisessa viinissä, ja viini sopi erityisen hyvin blinien, mädin ja poikkeuksellisen hapokkaan marinoidun sipulin kanssa.

Lyhyestä visiitistä virkistyneenä totesin jälleen kerran, että Tukholmaan pitäisi päästä taas ajan kanssa herkuttelemaan. Edellisestä kerrasta kun on ehtinyt kulua pian kaksi vuotta.