Matkalla ollessani tykkään syödä hyvin autenttista paikallista ruokaa. Erilaisia ravitsemusliikkeitä erinäisissä maissa kolunneena olen muodostanut mielipiteeni siitä, minkälaisista paikoista saa parasta sapuskaa.
Ikimuistoisimpia ja herkullisimpia ruokailukokemuksia ovat lähes poikkeuksetta olleet pienet ja sympaattiset bistrot tai muut paikalliset ravintolat. Harvoin olen Michelin -tähtiravintoloissa saanut ruokaa, joka vetäisi vertoja näille symppisravintoloille.
Pienten, fiinien annosten sijaan näissä ravintoloissa saa usein kunnon annoksia, joissa ei ole säästelty makujen kanssa. Viinilistat ovat ulkomailla pikkuravintoloissakin usein kunnossa, ja joka tapauksessa niinkutsutut bistroviinit ovat ainakin Ranskassa usein erittäin hyviä. Maasta ja ravintolasta riippuen nämä parhaat ravintolat saattavat myös sallia oman pullon tuomisen aterialle, jolloin jo ennestään kustannustehokas ateria lähes halpenee entisestään. Puhumattakaan siitä, että silloin saa juoda juuri sitä viiniä kuin itse haluaa.
Tässä muutama esimerkki parhaista ravintolakokemuksista matkojeni varrelta.
Il Cerro Caprese Michelangelossa keskellä Toscanan maaseutua. Miten olisi pasta-annos kukkurallisella tryffeliä, alle kympillä? Tai se, kun viinilistaa kysyessäsi sinut ohjataan viinikellariin tutustumaan talon tarjontaan?
Le Table Kobus Épernayssä, Champagnessa. Omat juomat salliva bistro, jossa on hyvää ruokaa ja lähes kitch-perinteinen sisustus.
 |
| La Table Kobus |
Fish on the Rocks Sydneyssä. Myöskin BYO-ravintola, jossa ihastuttavan tuoreita mereneläviä simppelin viihtyisässä miljöössä.
La Closerie des Lilas Pariisissa. Vähän siinä ja siinä kuuluuko tämä isokoinen ravintola/bistro tälle listalle, mutta päätin kuitenkin sen tähän lisätä. Ainakin Closerien bistropuoli on tyypillisen symppis pariisilaisbistro pianonsoittajineen päivineen. Täällä olen syönyt elämäni suurimmat ja maukkaimmat osterit. Harkitsen jatkuvasti Pariisiin paluuta vain päästäkseni syömään paikan ostereita. Nam!
Plus se ihana pikku-bistro Beaunessa, jonka nimi on jäänyt unholaan. Söin aivan järisyttävän hyvää kyyhkyä hyvien perusburgundilaisten viinien maistelun ohessa.
0 kommenttia:
Lähetä kommentti