Toinen etappi: Burgundin punaista. Ja valkoista.

Chablis'ta jatkoimme viinimatkaa varsinaiseen Burgundiin, jossa majapaikkanamme toimi Beaune, jota voinee kutsua kyseisen alueen viinipääkaupungiksi. Beaune valikoitui pysähdyspaikaksi sen vuoksi, että se sijaitsee hyvällä paikalla keskellä Côte d'Oria ja ajomatka lähes kaikkiin kiinnostaviin kyliin on kohtuullinen. Teimmekin yhden päivämatkan etelään Côte de Beaunen kyliin Meursaultiin, Pommardiin ja Pulignyyn ja toisen pohjoiseen Côte de Nuitsin kyliin Nuits-St. Georgesiin, Gevrey-Chambertiniin ja Vosne-Romanéen.

Ensimmäisenä Burgundista tulee helposti mieleen punaviini - onhan se antanut nimensäkin eräälle punaisen sävylle - vaikka alueelta tulee ainakin omasta mielestäni myös maailman parhaita valkoviinejä (Chardonnay-fanille tämä sallittakoon). Meursault ja Puligny-Montrachet ovat kuuluneet omiin suosikkeihini jo pitkään, mutta lyhyenkin visiitin aikana löysin lukuisia uusia viinejä jotka olivat itselleni ennestään tuntemattomia. Punaviinin juonnin opetteluun Burgundi on oiva paikka, sillä Pinot Noir on varsin helposti lähestyttävä rypäle, vaikka se onkin paljon muuta kuin marjamehua. Burgundin apellaatioiden ja cruiden opettelu puolestaan on ihan oma salatieteensä, joka tuntui Chablis'n melko simppelin luokittelun jälkeen kovin vaivalloiselta.

Matkalla teimme perinteiset Burgundin-pyhiinvaellukset, joihin lukeutui muun muassa legendaarisen Domaine Romanée-Contin La Tache-palstalla vierailu.

Côte d'Orilla ajaessa tuntuu siltä, että viiniköynnökset jatkuvat maailman ääriin, niin paljon niitä on. Tunnetummissa kylissä kuski saattoi myös hieman puristaa rattia, kun mietti mikä tulisi yhden köynnöksen korvaushinnaksi jos sattuisi ajamaan ojaan.

Beaune oli kaupunkina sen verran suuri, että sieltä löytyi valinnanvaraa ja tekemistä koko matkaseurueelle: lukematon määrä viinikauppoja, laaja valikoima ravintoloita ja myös vaatekauppoja seurueen jäsenille, jotka väsyivät viinipullojen ihailuun.

Ravintoloista olisimme mieluiten testanneet Le Benatonin ja Le Bistro de l'Hôtelin, mutta kyseisiin paikkoihin ei ollut asiaa ilman varausta. Onneksi meille onnettomille löytyi runsaasti vaihtoehtoja, ja yksi koko matkan parhaista ruokaelämyksista sattui juuri Beauneen, jossa pieni bistro jonka nimi on jo vaipinut unholaan tarjoili herkullistakin herkullisempaa ankkaa ja kyyhkyä. Ja luonnollisesti juuri oikeanlaisessa bistro-miljöössä. Beaunen ravintoloissa erityisen ilahduttavia olivat viinilistat, joista löytyi valikoimaa läpi koko Burgundin ja myös vanhempia vuosikertoja kohtuullisilla hinnoilla.

Eniten Burgundin-visiitissä jäi harmittamaan se, kuinka monta paikkaa jäi käymättä ja kuinka montaa tilaa löytämättä. Onneksi matkalta tarttui kuitenkin mukaan paljon uusia makuja ja myös jonkin verran uusia pulloja. Uusintareissulla joskus hamassa tulevaisuudessa allekirjoittanut aikoo satsata enemmän kyliin tutustumiseen ja vähemmän kaupungissa (ja viinikaupoissa) pyörimiseen. Burgundin-matkan kohokohta oli kuitenkin se, kun oltuani päivän kuskina sain hotellille palattuamme maistaa Domaine Faiveleyn Corton-Charlemagnea, jonka onnekseni saimme mukaamme vierailulta.