Blanc de Blancs testaa: tapaksia Pohjanmaalla

Kesällä kuuluu aina käydä Pietarsaaressa - yleensä olemme olleet kaupungissa vuoden tärkeimmän tapahtuman, Jaakon päivien aikana, mutta tällä kertaa olimme paikalla aikaisemmin ja jouduimme keksimään itsellemme muuta ajanvietettä. Kävimme luonnollisesti Pietarsaaren kesäklassikossa, Vanhan sataman Pavis-ravintolassa, mutta enemmän kiinnostusta meissä herätti paikkakunnan uutuus, Duende-niminen tapaskuppila keskustassa.

Tapasten suurena ystävänä joudun useimmiten suomalaisravintoloissa pettymään tapasten tasoon, sillä usein tapasten nimellä tarjotaan säilyketölkeistä ongittuja "välimerellisiä" ruoka-aineita ja muuta epämääräistä öljyssä lilluvaa pikkuruokaa. Tämän vuoksi odotukset Duenden osalta olivat kohtuulliset, huomioiden myös paikan sijainti pohjanmaalaisessa pikkukaupungissa.

Ensimmäisenä vaikutuksen allekirjoittaneeseen teki se, että sisustukseen ja miljööseen oli selkeästi panostettu. Seuraavasta iloisesta yllätyksestä vastasi ravintolan oma viinituonti - Duende ei tyydy pikkukaupungin karuun tarjontaan vaan tuo itse omat viininsä Espanjasta. Punaisia ja valkoisia on molempia kolme kappaletta ja kuohuvia yksi, ja jokainen näistä pulloista maksaa 26 euroa kappale. Mistään järisyttävistä huippuviineistä ei ole kyse, mutta kyseiseen hintaan ravntolalaatu oli vähintäänkin kohdallaan, minkä lisäksi ystävällinen henkilökunta antoi meidän maistaa sekä valkoisia että punaisia ennen päätöstä siitä minkä viinin vallitsisimme.

Attalea, 100 %:sesti Macabeosta valmistettu valkkari oli kerrassaan kiinnostava tuttavuus.

Neljän hengen tai suuremmille seurueille suositeltiin espanjalaiseen tyyliin koko listan läpisyöntiä: kukin maksaa 20 € ja saamme listan kaikki yhdeksän annosta maisteltaviksi. Muutoin tapakset maksavat 4,50 € kukin. Tapasten kanssa tarjoillaan lisäksi aina patatas bravas, joka muissa pikkuruokia tarjoilevissa paikoissa on maksullisena tapasvaihtoehtona listalla muiden joukossa

Tapakset kannettiin pöytään pari-kolme annosta kerrallaan mukavaan maistelutahtiin. Annoksiin kuului muun muassa manchego-juustoa, serrano-kinkkua, mustekalarenkaita, pekonissa paistettuja ja tuorejuustolla täytettyjä taateleita, chili-valkosipulikatkarapuja ja luonnollisesti espanjalaista munakasta. Täytyy kehaista Duendea siitäkin, että heidän tortillansa on maukkain koskaan maistamani perunaomeletti!

All in all, Duende oli ehdottomasti positiivinen yllätys ja käymme taatusti tulevillakin Pietarsaaren-reissuilla maistelemassa autenttisien oloisia ja ystävällisesti tarjoiltuja tapaksia. Miinusta annettakoon viimeisestä tapaksesta, joka kulki nimellä hampurilainen mutta oli enemmänkin paninin oloinen annos. Reilusti kinkulla täytetty setti ei ainakaan minun mielestäni tarjonnut ateriaan lisäarvoa, ja lihasyöjäseuralaiseni tuntuivat olevan samoilla linjoilla tämän suhteen. Onneksi kuitenkin jälkiruoaksi nautittu cava-sorbetti jätti hyvän maun suuhun.