Kulissien takaa

Aina silloin tällöin saan ihmisiltä kommentteja, että elämäni vaikuttaa ihanalta. No, onhan se sitä, mutta voin kertoa, että viinibloggaamisen kulisseista löytyy paljon muutakin kuin glamouria. Tässä pieni kurkistus viinibloggamisen vähemmän hohdokkaaseen arkeen

Tyhjät pullot. Aina niitä ei jaksa viedä, joten Maison de Blancsin keittokomeron lattialta löytyy usein aikamoiset valikoimat tyhjiä viinipulloja. Tapanani on välillä kompastella niihin ja kaataa kaikki dominoefektillä.

Kehno satunnaisotanta, vain neljä tyhjää pulloa tällä kertaa.

Tiskit. Hyvä ruoka ei tule ilmaiseksi, vaan vaatii paljon valmisteluja ja jälkipyykkiä. Suurena paljastuksena kerrottakoon, että meillä ei ole tiskikonetta. Kuuden hengen illallinen kolmella ruokalajilla viineineen vaatii aikamoisen tiskausurakan, joka jatkuu vielä seuraavanakin päivänä. Yksi keskusta-asumisen iloja on minimaalinen keittokomeroratkaisu.

Writer's block. Ideoiden tulva ei ole varmaan kenelläkään blogia pitävällä ehtymätön, eikä minullakaan. Huomaan usein toistavani itseäni ja kierteleväni samojen aiheiden ympärillä uudestaan ja uudestaan. Jos se on tylsää teistä, niin on se tylsää minustakin.

Kuinka metaa: kuva tämän postauksen kirjoittamisesta.

Ajankäyttö. Päivätyö, harrastukset, kavereiden ja perheen tapaaminen, ruokaostokset, kokkaaminen...kaikkeen tähän menee valtaosa viikkotunneistani, ja kirjoittamisellekin pitäisi löytyä järkevästi aikaa. Melkein kaikki postaukseni on kirjoitettu sunnuntai-iltana klo 20-22 välillä, jolloin rustailen ja ajastan raivolla tekstejä seuraavalle viikolle. Yritän niitä sitten epätoivoisesti vielä viilailla kuntoon ennen julkaisua. Tämä teksti on muuten tältä osin poikkeus, tätä kirjoittaessani on nimittäin torstai.

Kuvaaminen. Hankittuani kameran noin puolitoista vuotta sitten olin aivan täpinöissäni kuvaamisesta. Nyttemmin unohdan usein kamerani kotiin, ja oikeasti en edes osaa käyttää sitä kovin hyvin. Siis mikä ISO? Ai mikä suljinaika? Kadehdin suunnattomasti Jotain maukasta -blogin Maria, jolla on ehkä maailman siisteimmät kuvat.

Korkkilaatikko. Ryhdyimme muutama vuosi sitten keräämään korkkeja avaamistamme viinipulloista. Ensin Aalto-vaasiin ja sittemmin viinilaatikkoon. Mitään suunnitelmaa niiden käyttämiseksi ei ole, laatikko alkaa käydä pieneksi, ja korkit kierivät pitkin ruokapöytää. Mutta hauskaltahan se tietysti näyttää.

Olen ihan varma, että tämä korkkivuori purkautuu tulivuoren lailla ja pian.

+ Bonuksena rahankäyttö. Ei, minä en shoppaa enkä käytä merkkilaukkuja tai -vaatteita. Käytän rahani viiniin, ruokaan ja matkustamiseen. Sen vuoksi minulla varmaan onkin alituinen vaatekriisi.