Uuden-Seelannin, ja etenkin Marlborough'n alueen Sauvignon Blancit ovat olleet maailmalla varsin suosittuja, mutta kyseinen viinityyli jakaa voimakkaasti mielipiteitä. Itse tunnustaudun tyylin suosijaksi tietyin varauksin, eli kunhan viinin vihreys ja mustaherukkaisuus pysyvät aisoissa.
Tarjotakseen kuluttajille vaihtoehtoja monet uusi-seelantilaiset viinitalot ovat lähteneet kokeilemaan erilaisia Sauvignon Blanc -tyylejä ja muita rypälelajikkeita. Etenkin erilaiset aromaattiset rypälelajikkeet, kuten Riesling ja esimerkiksi Gewürztraminer toimivat hyvin Uuden-Seelannin ilmastossa ja nauttivat pitkästä kasvukaudesta. Elämäni parhaan Gewürzin olenkin maistanut juuri Marlborough'ssa käydessäni Te Whare Ra'n tilalla.
Jim Robertson maistatti Brancottin valikoimista muun muassa Sauvignon Gris -rypäleestä valmistettuja viinejä, jotka erottuivat hauskasti maan valtavirtaa edustavasta viinityylistä. Late Harvest Sauvignon Blanc -jälkiruokaviini on puolestaan erilainen kosketus SB-rypäleeseen - makea, mutta silti hapokas ja raikas.
Jimin kanssa jutellessa ja Brancottin viinejä maistellessa kaipuu Uuteen-Seelantiin iski taas täydellä voimalla. Kävimme avomiehen kanssa muun muassa juuri Marlborough'ssa kolmisen vuotta sitten, ja mielen perukoille jäi kaihertamaan ajatus paluusta paremmalla ajalla. Kymmenen päivää sadunomaisissa maisemissa keskellä viini- ja ruokaparatiisia oli aivan liian lyhyt aika. Central Otago jäi kokonaan kokematta, kuten myös Nelson. Ja pingviinejäkin pitäisi päästä taas katsomaan.
Paremman puutteessa taidan avata pullon Brancottin Sauvignon Grisiä ja nauttia sen uusi-seelantilaisten vihersimpukoiden kanssa kuvitellen ihailevani lumipeitteisiä vuoria sinistä taivasta vasten.
0 kommenttia:
Lähetä kommentti