Ehkä kamalin virhe, jonka voi tehdä on juoda samppanjansa laakeasta, niin kutsutusta Marie Antoinette -lasista. Laakeasta lasista samppanjan kuplat karkaavat alta aikayksikön, eikä lasi anna pinta-alaa pyöritellä juomaa. Pyörittely auttaa saamaan juoman maun paremmin esille, joten se kannattaa tehdä silläkin uhalla että pelkää näyttävänsä höpsähtäneeltä.
Toinen virhe on käyttää liian pientä lasia, joka täytetään ääriään myöten. Tällöin vastaan tulee sama ongelma kuin laakeassa lasissa, eikä mausta saa kaikkea irti. Tämä on juuri se yleisin lasi, jonka baarissa samppanjaa tilatessaan usein saa.
 |
| Vasemmalta oikealle Lehmann Glass Champagne, Riedel Vinum Cuvée Prestige, Ikea Svalka ja anonyymi geneerinen lasi. |
Itse olen ihastunut Lehmannin Glass Grand Champagne -lasiin, jota kokeilin alunperin sen vuoksi, että Essi Avellan kuuleman mukaan vannoo kyseisen lasin nimeen. Lehmannin samppanjalasissa on reilun kokoinen pesä, jossa juomaa voi pyöritellä hyvin saaden esiin kaikki hienot vivahteet joita juomasta löytyy. Kuplatkaan eivät tästä lasista heti karkaa, sillä malli on tulppaanimainen. Lisäplussaa tietysti hiukean hienosta ulkonäöstä ja lasin keveydestä.
Ennen Lehmannia tapanamme oli silloin tällöin juoda samppanjaa punaviinilaseista. Iso pesä ja sisäänpäin kaartuvat reunat omaava punkkulasi onkin varteenotettava ehdokas jos vaihtoehtona on halpis-peruslasi. Ainakin kannattaa kokeilla kahta lasia rinnakkain ja vertailla mitä samppanjalle tapahtuu, kun sen juo erilaisesta lasista.
Viinilasit ovatkin sitten ihan oma juttuaiheensa. Niiden suhteen tunnustan olevani vahvasti Riedel-uskovainen.
0 kommenttia:
Lähetä kommentti