Viiniä parsalle

Parsakauden avaus on aina takuuvarma kevään merkki. Tänä vuonna otin aikaisen varaslähtön kevääseen testailemalla parsan kumppanina kolmea eri viiniä. Maistelun viinit olin saanut maahantuoja Alpha Beveragesilta näytteinä.

Testissä oli mukana kolmea eri rypälelajiketta, ja viineistä kaksi tuli Alsacesta ja yksi Luxemburgista. Lasiin päätyivät tällä kertaa Gustave Lorentz Sylvaner Réserve 2012 (9,98 €), Trimbach Riesling Réserve 2011 (19,49 €) ja Bernard-Massard Auxerrois 2012 (13,50 €).

Viinejä parsalle: Sylvaner, Riesling ja Auxerrois - www.blancdeblancs.fi
Kolme erilaista viiniä yhdelle ruoalle
Viinien testiannoksena oli keitettyä parsaa, uppomuna ja bellota-kinkkua seuranaan kirkastettua voita, parmesan-lastuja ja ripaus tryffelisuolaa. Aikamoinen sekamelska, siis.

Kaikki kolme viiniä pärjäsivät ruoan kanssa mainiosti, eikä yksiselitteistä voittajaa kyseisen annoksen kumppaniksi löytynyt. Ennakkosuosikki oli Trimbach, mutta muut kirivät hyvin rinnalle ja tietyillä osa-alueilla jopa ohi Rieslingistä.

Gustave Lorentzin Sylvaner oli maistetuista kolmesta viinistä miedoin, mutta siitä löytyi kuivan ja hapokkaan luonteen alta myös mietoa kukkaisuutta ja jopa kevyttä mausteisuutta. Sylvaner jäi ehkä kinkulle hieman jalkoihin, mutta sopi taas parsan kanssa hienosti. Käyttöyhteyksistä totesimme avomiehen kanssa, että tätä joisi mielellään ihan tällaisenaankin aurinkoisena kesäpäivänä. Itse muistan myös menneisyydestä ihanan siika & Sylvaner -kombon, joten voisin lähteä Gustave Lorentzillakin kokeilemaan sellaista.

Trimbach oli testiviineistä kallein, ja ennakko-odotukset olivat korkealla, kun viini oli entuudestaan tuttu. Emme pettyneet tälläkään kertaa. Trimbach Riesling Réserve on viini, jota tekisi vain mieli tuoksutella, haistella ja nuuhkia, niin upean kehittyneen ja rieslingmäisen vahamainen tuoksu siinä jo nuorenakin on. Maku on sitruksinen ja hieman petroliin vivahtava, ja se täydensi parsa-annosta erinomaisen hienosti. Avomies totesi, että tätä viiniä joisi mielellään aperitiivinä, ja voin hyvin yhtyä tähän kommenttiin.

Kuohuviinitalona tunnetun Bernard-Massardin Auxerrois-rypäleestä valmistettu viini on raikas ja hedelmäinen, mutta silti mineraalisen suolainen. Elegantti mausteisuus ja vieno suolan maku sopivat hyvin parsan kanssa, mutta viini oli jopa hieman yllättäen lähes täydellinen match suolaiselle ja pähkinäiselle bellotalle. Tätä viiniä joisin mielelläni esimerkiksi lohipastramin kanssa, tai mikä ettei paistettujen kampasimpukoiden parina.

Parsaa, uppomunaa ja bellota-kinkkua - www.blancdeblancs.fi
Viineissä on eroja
Parasta parsaviiniä näiden kolmen joukosta oli hankala valita, sillä kaikki sopivat parsan hienon maun kanssa mainiosti yhteen. Viinivalinnan ratkaiseekin enemmän se, mitä parsan seurana tarjoillaan. Miedoimman makuisten lisukkeiden kanssa valitsisin todennäköisesti Gustave Lorentzin, kun taas rasvaisemmille kastikkeille kuten hollandaiselle parittaisin luultavasti Trimbachin. Bernard-Massard taas sopii erityisen hyvin parsaruoille, joissa on kinkkua tai pekonia, tai muita suolaisia elementtejä kuten parmesania.

Jos nyt jokin näistä pitäisi ihan väkisin valita, niin Bernard-Massardin mineraalisen raikas tyyli puhutteli minua eniten. Siis jos on ihan pakko valita.

0 kommenttia:

Lähetä kommentti