Unkarilaista, subjektiivisesti

Viinibloggaajaporukalla päätimme lähteä testaamaan paljon puhuttua viininmaistelijoiden subjektiivisuutta. Viiniarvioiden luotettavuus herättää säännöllisin väliajoin keskustelua viini-intoilijoiden joukossa, ja erinäisissä testeissäkin on todettu eri viinieksperttien arvioivan viinejä hyvin eri tavoin. Toisin sanoen sinun ei tarvitse olla samaa mieltä Robert Parkerin kanssa, ei ole moni muukaan.

Testausta lähdimme kokeilemaan siten, että valitsimme yhden viinin, jonka kaikki mukana olevat bloggaajat maistavat ja arvostelevat blogissaan. Arvio viinistä ilmestyy kaikissa blogeissa samaan aikaan, jolloin lukija pääsee vertailemaan meidän subjektiivisia maistelukokemuksiamme ja makutottumuksiamme ilman, että jonkun muun arvio viinistä olisi päässyt vaikuttamaan omaamme. Ainakaan itse en ole lukenut yhtään arvioita viinistä etukäten, joten tämä maistelu lähtee aivan puhtaalta pöydältä.

Subjektiivisuustestissä mukana olevat blogit on listattu linkkeinä postauksen loppuun, sieltä voit käydä klikkailemassa itsesi saman viinin kilpaileviin arvioihin.

Testiviiniksi valikoitui kaikille uusi tuttavuus, unkarilainen Vylyan Pinot Noir 2009, joka löytyy Alkosta hintaan 19,49 €.

Unkarilaisen Pinot Noirin tuoksusta löytyy heti kevyesti toffeemaista, paahdettua tammisuutta. Rypäleelle ominaisesti tuoksussa on myös kirsikkaa ja kirpeitä, punaisia marjoja. Viinistä löytyy häivähdys mustapippurin mausteisuutta ja pieni sivutuoksu, jota kuvailsin metalliseksi.

Maun puolesta Vylyan on melkoisen hapokas ja muilta osin maku vastaa hyvin tuoksusta löytyneitä elementtejä: tammisuutta sekä karpaloa ja puolukkaa. Jälkimaku on sopivan pitkä, mutta ei jää leijailemaan kielelle minuuttien ajaksi.

Pinotin ystävän mielestä viini on ihan hyvä kokonaisuus, jota voisi kenties sokkona veikata kalifornalaiseksi. Aavistuksen ennakkoluuloisena en osannut Vylyanilta ihan tällaista odottaa (useita unkarilaisviinejä Budapestissä joitakin vuosia sitten maistelleena...), joten yllätyin positiivisesti. Hinnan puolesta viini on mielestäni hieman yläkanttiin, en maksaisi tästä ihan pariakymppiä muuten kuin kuriositeettina.

Viinin kanssa syötiin ranskalaisia perunoita ja paistettua kananmunaa. Älä kokeile tätä kotona, sen sijaan punkku voisi sopia lihattoman lokakuun henkeen ratatouillen tai syksyisten sieniruokien kanssa.

Arvio Vylyanista löytyy myös seuraavista blogeista:
Pullon henki
Rypäleistä viis!
Copatinto
Viinihullun päiväkirja
Viinikartta
Wineserver
Loppasuut

[edit 16.10. Linkkeihin päivitetty suorat ohjaukset Vylyania koskeviin postauksiin.]