Tuottajaprofiili - Chartogne-Taillet

Joskus käy niin, että buukattu tilavierailu on jotain ihan muuta kuin on odottanut. Näin kävi parisen vuotta sitten Chablis'ssa Patrick Piuzella ja nyt tammikuussa Champagnessa Chartonge-Taillet'lla. Molemmissa tapauksissa vierailu on ollut vielä paljon huikeampi kuin on osannut odottaa, ja itseasiassa näillä kahdella on yllättävän paljon yhteistä.

Merry on symppis pieni samppanjakylä.

Chartogne-Taillet on Merfyn kylässä, Montagne de Reimsissä sijaitseva samppanjatalo, jota vetää nuori ja intoa uhkuva Alexandre Chartogne. Perhe on viljellyt viiniä samassa kylässä vuodesta 1683, mutta Alexandre on laittanut monta asiaa uusiksi. Tietyt perinteet pitävät silti - yhtä naapurikylässä sijaitsevaa tarhaa lukuunottamatta kaikki Chartogne-Tallet'n viinit tulevat Merfystä.

Pari samppista ja Chartognen esi-isien viininkasvatusohjeita 1700- ja 1800-luvuilta.

Paikalliset varoittivat meitä etukäteen, että Merfyn kylä ei ehkä ole paras paikka samppanjalle. Olemme aikaisemmin maistaneet Chartogne-Taillet'n Sainte Annea ja Fiacrea, ja tykkäsimme molemmista. Uskalsimme siis hypätä taksin kyytiin ja hurauttaa Reimsistä reilun 10 kilometrin matkan pieneen samppanjakylään.

Alexandre Chartogne on opiskelujensa jälkeen työskennellyt muuan muassa legendaarisen Anselme Selossen kanssa ennen perhetilan haltuunottoaan. Selosselta oppina on periytynyt muun muassa vahva arvostus maaperää ja kasvuympäristöä kohtaan. Alexandre Chartogne tekeekin kaikki viininsä maaperälähtöisesti. Hän sanoo, ettei halua tehdä viinejä omaan tai jonkun muun makuun sopivaksi, vaan hän haluaa tehdä sellaisia viinejä kuin maaperä sallii. Terroir on Chartogne-Taillet'n samppanjoissa pääroolissa. "Jos kertoo viinistä vain rypäleen, on se kuin kertoisi itsestään vain etunimensä. Se on vain puolet totuudesta."

Alexandre Chartogne.

Vierailumme aikana Alexandre Chartogne kaivaa esiin paperia ja kynän havainnollistaakseen mistä hän puhuu. Hyvinvoivassa maassa köynnösten juuret kaivautuvat syvälle maahan, jolloin ne pääsevät paremmin käsiksi maaperän mineraaleihin ja mineraalirikkaaseen veteen. Hyönteismyrkkyjen latistamassa, tiukkaan pakkautuneessa maaperässä juuret jäävät pinnallisiksi, ja maaperän potentiaali jää käyttämättä. Kehnossa maassa kasvavien köynnösten viinejä Chartogne vertaa turistikohteisiin tehtäviin pakettimatkoihin: niin paljon autenttisuudesta jää kokematta, kun näkee vain pienen, kapean palasen lomakohdetta/maaperän luonnetta.

Alexandren piirros: vasemmalla myrkyillä pilattu maa ja pinnalliset juuret, oikealla hyvin hoidettu maa ja syvät juuret.

Sainte Anne on Chartogne-Taillet'n ainoa sekoiteviini. Viinin tarkoituksena on kertoa ihmisille, mitä Merfystä tulevilta samppanjoilta voi odottaa. Jos tykkää Sainte Annesta voi ottaa seuraavan askeleen ja tutustua kylän eri tarhoilta tuleviin samppanjoihin, jotka kaikki ovat erilaisia keskenään. Riippuen palstan sijainnista maaperä voi olla savista, hiekkaista tai jotain siltä väliltä. Hiekan tai saven alta löytyvä mineraalinen kalkkikerros on joillakin tarhoilla lähempänä pintaa kuin toisilla, jolloin köynnösten on helpompi päästä siihen käsiksi.

Les Couarres on savisessa maassa kasvanut viini, kun taas Heurtebise on peräisin hiekkaisesta maasta. Vaikka viineissä on sama määrä happoja, tuntuu savimaan Les Couarres merkittävästi hapokkaammalta ja raikkaammalta.

"Tää on hyvää kamaa!"

Alexandre Chartogne tykkää testailla. Hän on kokeillut viiniensä valmistuksessa sementtimunia, amforoita ja tammitynnyreitä. Hän sanoo siirtyvänsä jatkossa yhä enemmän tammen käyttöön. Ajatuksena on antaa viinille happea, sillä hän ei missään tapauksessa halua samppanjansa maistuvan puulle. Hyvä esimerkki tammen toimivuudesta on yksi hänen testeistään, Lettre de mon Meunier. Eri palstoilta syksyllä 2010 poimitut Pinot Meunierit tehtiin yhdeksi viiniksi, josta osa sai olla sementissa ja osa tammessa. Maistoimme molemmat, ja tammessa ollut samppanja oli helpommin lähestyttävä, hedelmäisempi ja pyöreämpi. Sementtiviini tuntui lähes reduktiiviselta toiseen verrattuna.

Nuori viinintekijä on lähes poikkeuksellisen intohimoinen ja innostunut. Hänen viininsä ovat jo nyt aivan huippuluokkaa, mutta uskon että saamme kuulla Chartogne-Taillet'sta tulevaisuudessa enemmänkin, niin paljon ideoita ja tulevaisuudensuunnitelmia Alexandrella tuntui olevan. Sama into ja voimakkaat näkemykset yhdistävät Patrick Piuzea ja Alexandre Chartognea. Hauskaa, sinänsä, että vaikka miehet eivät ole koskaan tavanneet, ovat he ryhtyneet vaihtamaan viinejään, ja Alexandre oli juuri paria päivää ennen vierailuamme maistanut Piuzen Terroir de Chicéen. Viinin, jossa on hyvin samantyyppinen ajatus kuin Sainte Annessa.