5 päivän ihmiskoe: detox

Tammikuu on trendikäs aika aloittaa uusi elämä, ja sen voi potkaista käyntiin vaikkapa tipattomalla tai detoxilla. Olen suhtautunut näihin jokseenkin varauksella, mutta tänä vuonna ajattelin antaa puhdistuskuurille mahdollisuuden ja testata, onko sellaisesta oikeasti jotain iloa. Aion räätälöidä itselleni netistä löytyvien ohjeiden perusteella sopivan detox-kokonaisuuden ja tällä tavoin välttää kalliit kaupalliset setit ja järjettömän vaivan mehustusnälkäkuurit. Syön tavallisestikin kasvispainoitteisesti, juon paljon smoothieita ja vihreää teetä, joten muutaman päivän ei pitäisi olla haaste, ajattelen.

Ja kun detoxin vetää työviikon ajan, ei alkoholista pidättäytymisenkään pitäisi olla ongelma. Vaikka tokihan minun kirjoissani viiden (tai käytännössä kuuden, koska edeltävänä päivänä ei saa juoda) päivän viinitön putki on poikkeuksellisen pitkä.

Raakapuuro tuli detoxin aikana tutuksi. Onneksi pakastin on täynnä kotimaisia marjoja.

Päivä 0

Olo on aika nihkeä huonosti nukutun uudenvuodenyön plus kaiken ruoan ja juoman jäljiltä. Rikon kaikkia detoxiin valmistautumisen sääntöjä ja syön iltaruoaksi nachoja juustokastikkeella. Ja juon limua. 

Käyn kaupassa ostamassa kilokaupalla vihanneksia ja hedelmiä etukäteen laatimani suunnitelman mukaisesti. Illalla valmistan seuraavalle päivälle töihin mukaan jättimäisen lounassalaatin ja välipalaksi vihersmoothien.

Päivä 1

Herään poikkeuksellisen aikaisin töihin ja aloitan aamun ei-niin-virkeänä detoxiin kuuluvalla sitruunavedellä. Suihkun jälkeen syön aamiaiseksi mansikka-kurkku-basilikasmoothien ja appelsiinin ja juon valtavan kupillisen vihreää teetä. Jätän normaalit vitamiinit ja ravintolisät pois ravintoympyrästäni.

Lounaalla kollegat menevät yhdessä työpaikkaruokalaan ja minä jään yksin puputtamaan valtavaa kaali-pinaatti-broccolisalaattiani. Noin puolessa välissä pureskelu alkaa jo väsyttää, ja vasta parinkymmenen minuutin tehomutustelun jälkeen kaikki vihannekset on menneet alas. Yleensä tykkään kaikista salaatin raaka-aineista, mutta nyt lounaan syöminen tuntuu vaan todella raskaalta. Ei enää tätä, ajattelen.

Salaatti pitää nälän todella hyvin pitkälle iltapäivään, mutta kolmen aikoihin iskee täydellinen nuukahdus. En tiedä johtuuko se ruokavaliosta vai unenpuutteesta.

Ennen töistä lähtöä juon vihersmoothieni. Totean tehneeni aivan liian suuren annoksen, ja matkalla joogaan olo on aika ylensyönyt. Jooga menee pääosin ihan hyvin, pienen alkuällöolon jälkeen, ja loppujen lopuksi välillä haasteita aiheuttava päälläseisontakin menee varsin mallikkaasti.

Kävelen kohti pitkin kaupungin katuja kohteena Ruohonjuuri ja Stockan Herkku. Kotipizzan ohi mennessä rasvaisen pizzan tuoksu tuntuu ihanalta. Ruohonjuuressa vihannessipsit houkuttelevat. 

Vielä illallakaan ei ole nälkä. Iltaruokaani, avocado-tomaattisalaattia valmistessa ja vihreää teetä keittäessä mietin, mitä teen jääkaapissa olevalla punaviinin jämällä. Se ei taida olla enää iskukunnossa lauantaina, kun detoxini loppuu. Iltaruoan lisäksi valmistan huomiselle aamupalan, lounaan ja välipalan: raakapuuron kaurasta ja mantelimaidosta, chiansiemenvanukkaan kookoksella ja kurkku-omenasmoothien.

Muun muassa näitä teelaatuja join litratolkulla detoxin aikana.

Päivä 2

Herääminen ei tunnu oikein hyvältä. Nousen sängystä tuntia myöhemmin kuin olin ajatellut. Päivä alkaa sitruunavedellä. Mietin, että juomahan on itseasiassa niin hyvää, että sen voisi ottaa ihan vakkaristi aamurepertuaariin. Nyt muistan myös detoxiin kuuluvan joka-aamuisen kuivaharjauksen.

Aamupalana syön liian ison annoksen raakapuuroa, johon lisään marjoja ja manteleita ja juon jättikupin vihreää teetä. Kylläinen olo säilyy pitkään, ja lounaan syön hieman tavallista myöhemmin. Chiansiemenvanukas marjoilla, granaattiomenalla ja manteleilla on itseasiassa tosi hyvää.

Tänään ei tapahdu samanlaista nuukahdusta kuin eilen, ja olo säilyy mukavasti kylläisenä. En huomaa voinnissani tai vireystasossani mitään eroa tavalliseen nähden. Iltapäivän kurkku-omenasmoothie tökkii vähän alas mennessään. Ensimmäistä kertaa tätä komboa kokeillessani tykkäsin mauista, nyt kokonaisuus tuntuu vähän tunkkaiselta.

Ennen illan detox-jooga ja mediaatio -tuntia syön manteleita ja pähkinöitä. Tuntuu, että pitäisi saada sisäänsä enemmän ravintoa, mutta syöminen ei tunnu kovin hyvältä. Ei ole nälkä, mutta ei myöskään kylläinen olo.

Rauhoittava jooga tuntuu hyvältä, mutta kotimatkalla ruokahimot alkavat. Mieleni tekee lohta. Haluan tacoja. Hampurilainen siintää mielessäni. Mietin jopaa kanaa, jota en tavallisesti syö. Raakaruoka alkaa tuntua epämiellyttävältä ajatukselta, joten valmistan iltaruoaksi lämpimän salaatin. Ette usko, miten hyvältä voivat paistetut ja chilillä maustetut maissinjyvät maistua! Harmikseni vihreä tee maistuu jotenkin vaisulta tänään. 

Facebookissa Latva mainostaa torstaiflindaansa, ja mietin, saisinko torstaiviinin mitenkään sopimaan perjantaille asti kestävään detoxiini. No, en tietenkään saa, jos en riko kuuria. Pahus. Mietin, josko kehtaisin lopettaa detoxin päivää aikaisemmin ja herkutella edes perjantaina. Keksisinkö jonkin detox-ruoan, jolla voisi korvata sipsit? Tai siis voiko popcornia syödä, jos sen maustaa muulla kuin suolalla? 

Edellisillan rituaali seuraavan päivän aamiaisen, lounaan ja välipalan valmistamisesta toistuu. Kello on jo paljon, en jaksa nähdä vaivaa, vaan valmistan puuron ja chiansiemenvanukkaan samalla reseptillä kuin eilen. Aika älyttömän työlästä tämä ruoanvalmistus näin myöhäisiltaan. Onneksi tätä on enää pari päivää jäljellä. Ihmettelen peilin edessä, miten voi ihminen näyttää näin turvonneelta detox-ruokavalion ja yli kahden tunnin joogan jälkeen.

Päivä 3

En päässyt taaskaan aikaisin nukkumaan, kadulta ja rapusta kuuluu yöllä outoja ääniä, ja nukun todella huonosti. Pakotan itseni ylös ennen seitsemää, jotta ehdin aamupalaveriini. 

Eilen niin hyvältä maistunut sitruunavesi ällöttää. Montako aamua tätä pitää vielä juoda? Kuivaharjaus sen sijaan herättää hyviä fiiliksiä - jaksaisiko tätä jatkaa detoxin jälkeenkin? Katselen kasvojani peilistä. Näyttääkö ihoni aavistuksen kirkkaammalta ja paremmalta kuin yleensä tähän aikaan talvesta? Ainakin iho tuntuu sileämmältä, mutta johtuuko se detoxista? 

Eilisestä oppineena syön aamupalaksi pienemmän annoksen chia-vanukasta lisukkeineen, mandariinin ja juon vihreää teetä. Kuinka käykään, vatsani kurnii jo yhdeksän jälkeen palaverissa. Yritän juoda vielä tavallistakin enemmän vettä ja kupillisen vihreää teetä, mutta heti palaverin päättyessä yhdentoista jälkeen riennän jääkaapille. Raakapuuro ja marjat saavat toimia tänään lounaana. Nälkäisen mielestä annos näyttää hurjan pieneltä, ja niinhän se on, puuron jälkeen on vielä nälkä. Lisää vettä ja vihreää teetä. 

En edelleenkään huomaa mitään eroa voinnissa, paitsi sen, että on nälkä.

Nälkä vaivaa koko työpäivän, eikä iltapäivän marjasmoothie ja omena -välipala auta tähän mitään. Kaivan kaapistani esille paniikkipähkinät ja mietin, että mitähän illan seinäkiipeilystä mahtaa oikein tulla. Olenko tosiaan vasta detoxin puolivälissä?

Nälkä unohtuu, kun astumme ystäväni kanssa sisään Salmisaaren Kiipeilyareenalle. Olemme molemmat aloittelijoina liikkeellä ja hieman tutisemme jännityksestä, mutta parin testikiipeämisen jälkeen olemme liekeissä. Tämähän on aivan sairaan siistiä! Käsivarret kramppaavat, mutta emme malta pitää pitkiä taukoja. Noin tunnin kiipeilyn jälkeen emme enää jaksa raahata ruhojamme pitkin seinää, vaan menemme kahville - tai oikeammin teelle. Kaverini tilaa chai latten, jota katselen hieman kaihoisasti, mutta on tilaamani valkoinen tee myös ihan hyvää.

Kävelen hirmupakkasessa ja jäätävässä tuulessa kotiin puolen tunnin matkan kylmästä väristen. Puolessa välissä huomaan, että olo on itseasiassa sisäisesti tosi lämmin, enkä palele enää lainkaan. Sormiakaan ei palele, sillä sisäinen lämpöni on levinnyt ympäri kropan. Jos tuuli ei purisi poskiin näin kipakasti, olisi kiva kävellä itseasiassa ulkona vähän pidempäänkin. Olo on tosi hyvä ja energinen. Johtuuko tämä detoxista vai seinäkiipeilystä?

Illalla teen kurkumalla maustettua keittoa, jossa on sekalaisia vihanneksia, chiliä ja aivan liikaa inkivääriä. Opinpahan nyt, että sekin on mahdollista. Samalla väsään huomisen ruoat, puuron, keiton ja smoothien. Peilistä näkyy taas yllättävän turvonneen oloinen vatsa - eihän tämän näin pitäisi mennä?

Päivä 4

Herään poikkeuksellisen virkeänä, vaikka en eilenkään päässyt ajoissa nukkumaan. Sitruunavesi, kuivaharjaus ja aamupalaksi (edellisestä päivästä oppineena) iso annos raakapuuroa ja kasa marjoja. Huh, olipa melkoinen annos, nyt uskon pärjääväni taas tämän päivän. Ihan kuin olisi vähän päänsärkyä pukkaamassa.

Tunnen oloni edelleen energiseksi, mutta orastava päänsärynpoikanen vaivaa koko päivän ajan. Yllättäen jättimäisen puuroannoksen vaikutus ei kestäkään kovin pitkään, vaan nälkä huutelee olemassaoloaan jo hyvissä ajoin. Eikun keiton lämmitykseen. Menulla on sama keitto kuin illallakin, nyt vähemmällä inkiväärillä.

Työpäivä on kiireinen, palaverista toiseen juoksemista. Iltapäivällä juon välipalavihersmoothien, jossa on muun muassa avocadoa, pinaattia, basilikaa ja kurkkua. Aika maukas siitä loppujen lopuksi tuli, vaikka vähän epäilin.

Olin ajatellut käydä salilla ennen ystävän luona kyläilyä, mutta työpäivä venähtää ja urheilu saa jäädä haaveilun tasolle. Mielessäni siintää jo detoxin loppu, ja aina välillä unohdan, että kuuria on vielä yksi kokonainen päivä jäljellä. Pikkuhiljaa tekee jo mieli luovuttaa, mutta toisaalta yksi päivä on enää niin vähän, että sen kyllä kestää vaikka ilman ruokaakin.

Istumme ystävän luona ja jutustelemme sekalaisia ilman tarkempaa agendaa. Ihanaa rentoa yhdessäoloa ja ystävän itse kasvattamasta (luomu)mintusta tehtyä minttuteetä. Telkkarissa pyörii taustalla Fitistä fätiksi ja takaisin. Mieleni tekee juustoa. Sulatettua juustoa. Burritoja juustokuorrutteella. Juustofonduetä. Suolaa ja rasvaa. Viiniä sen sijaan ei ole vieläkään tehnyt mieli. Yleensä viimeistään keskiviikkona alkaa olla sellainen olo, että viiniä tekisi mieli ottaa ruoan kanssa, mutta nyt olen jotenkin sinut terveellisen ja askeettisen ravintokuurini kanssa.

Iltaruokaa suunnitellessa kisakunto alkaa jo loppua. Järkyttävä pakkanen saa minut himoamaan lämmittävää lohturuokaa. Päätän tehdä kikhernecurryn. Tässä vaiheessa en enää välitä, onko tämä niin detoxia, alan olla jo loppusuoralla.

Teen kikherneistä curryn, jonka maustan samoin kuin curryni normaalisti: chilillä, inkiväärillä, valkosipulilla, kanelilla, neilikalla, kurkumalla ja niin edelleen. Heitän mukaan kikherneistä valmistettuja nuudeleita. Kai se on ok? Ihan sama, raaka-aineluettelossa lukee kikherne ja vesi. Curry on lämmittävää, mausteista ja - niin mautonta. Maut ovat muuten kohdillaan, mutta suola puuttuu. Eivätkä kikhernenuudelit nyt oikeasti ihan kauhean hyviltä maistu.

Suola on varmaankin se ainesosa, jota olen näiden päivien aikana kaivannut eniten, se vie ruoan uudelle tasolle, eikä sitä voi korvata muilla mausteilla. Rehellisyyden nimissä tapanani on käyttää suolaa aika runsaasti melkein ruoassa kuin ruoassa. Suolan lisäksi huomaan kaipaavani rasvaa.

Teen mielestäni ison annoksen currya, mutta se on kooltaan normaalia ruoka-annostani pienempi. Annoksen jälkeen jää vielä nälkä, joten syön jälkkäriksi chiansiemenvanukasta, granaattiomenaa ja tuoretta ananasta. Nam! Huomaan, että olen unohtanut vihreän teeni jäähtymään. Jostain syystä suosikkijuomiini kuuluva tee ei ole maustunut oikein hyvältä viime päivinä. Se tuntuu vähän pakkopullalta eikä ihanalta hemmottelulta, kuten yleensä.

Huomenna on vapaapäivä ja olen yksin kotona, joten tavallisesti olisin tehnyt itselleni jotain herkkuruokaa ja avannut sen kanssa todennäköisesti pullon samppanjaa. Illalla olisin katsonut leffaa ja syönyt todennäköisesti sipsejä tai popcornia. Mutta en tänään.

Huomisen vapaapäivän kunniaksi hengailen sohvalla myöhään ja asetan kellon soimaan vasta kymmeneltä. Nukkumaan mennessäni kurkkaan itseäni peilistä, ja huomaan mahani näyttävän litteältä. Jes!

Detoxin parasta antia: voimalätyt.

Päivä 5

Herään kelloon sikeästi nukutun yön jälkeen. Sitruunavettä juodessani juhlin hiljaa mielessäni: vika aamu, vika sitruunavesi, vika detox-päivä! Aamun puuhailen kotona siivoten, tiskaten ja vien petivaatteet ulos pakkaseen tuulettumaan. Olo on virkeä ja ennen kaikkea kevyt. Jos olisin syönyt ja juonut eilen normaalin tapani mukaan, tuntisin oloni turvonneemmaksi ja tunkkaisemmaksi. Alan tuntea itseni nälkäiseksi vasta pari tuntia heräämisen jälkeen.

Olen jo etukäteen päättänyt, että tänään aion olla itselleni vähän armollisempi. Kokeilen löytämääni voimalättyjen reseptiä. Kanelia ei ole, mutta mennään ilman. Kellertävä mössö näyttää mixerissä vähän oudolta, ja vielä paistamisenkin jälkeen suhtaudun lättyihin epäillen. Mutta voi, tämä on parasta, mitä olen suuhuni moneen päivään laittanut! Lätyt ovat kuin nektaria ja lättyjen kanssa syömäni marjat ja ananas maistuvat melkein karkilta. Nämä superhelpot lätyt jäävät takuuvarmasti reseptimuistiini jatkoa varten.

Hetken mietin, miksi olen rääkännyt itseäni kaikella tällä, kun olisin voinut syödä näitä ihania ohukaisia alusta asti. Muistutan itseäni, että päätin jo ihmiskokeen alussa olla ensimmäisinä päivinä tiukempi detoxin kanssa ja pikkuhiljaa hellittää loppua kohti. Tänään aion syödä ruokia, jotka laskevat minua pikkuhiljaa kohti normaalia ruokailua. Ajattelen jo huomista, sillä aamulla lähdemme parin päivän tyttöjen reissulle Tallinnaan.

Ystävä lähettää viestin ja kysyy, lähdenkö illalla leffaan. Mitä ihmettä keksisin leffasnackiksi?

Menen joogaan, ja heti ensimmäisestä aurinkotervehdyksestä lähtien hämmennyn. Tuntuu kuin joogaisin jonkun toisen kropalla: olen sekä notkea että voimakas, venyn asanoihin paremmin kuin koskaan aiemmin. Voiko tämä muka johtua detoxista? Kuurille ryhtyessäni en oikeasti uskonut, että sillä olisi jotain vaikutuksia, mutta hämmentävän hyvän joogasession jälkeen mietin, josko sittenkin olin ennakko-odotusteni kanssa väärässä.

Detoxin viimeiseksi ateriaksi valikoituu lohi, raaka-aine, jota olen kaivannut ihan älyttömästi. Kalan seuraksi valmistan avocado-tomaattisalsaa korianterilla, basilikalla ja sitruunamehulla. Maustan salsan tuoreella chilillä ja mustapippurilla ja katselen haikeana suolamyllyä. Suolaton salsa yllättää maukkaudellaan, samoin sitruunalla ja mustapippurilla maustettu lohi on jopa hämmentävän hyvää. Aika hyvä lopetus detoxille, sanoisin!

Ennen leffaa kierrämme ystäväni kanssa hyytävässä pakkasessa LUX Helsinki -reittiä ja ihailemme valotaideteoksia. Leffaan löysin mielestäni aika fiksut eväät: mansikkajauheella maustettuja kuivattuja banaanilastuja, ja raakakaakaopähkinä-patukan. Terveellisten snackien kilohinta hirvittää ja ajatus siitä, kuinka paljon samalla rahalla olisi saanut karkkia on jokseenkin hämmentävä.

Leffan jälkeen kävelen kotiin ja mietin, pitäisikö puolenyön jälkeen avata pullo samppanjaa päättyneen kuurin kunniaksi. Mutta eikö se olisi huijausta? Ja huomenna koittaa päivä uus, jolloin saan syödä ja juoda vapaasti.

Päivä 5 + 1

Olo on kevyt, notkea ja raikas sekä erityisen juhlava, sillä tänään elämä palaa vihdoin normaaliin, jipii! Olen valmistautunut tähän etukäteen suosikkiaamiaisellani: Maalahden limppua, avocadoa, graavilohta ja löysäksi keitettyä kananmunaa. Ja kunhan pääsen Tallinnaan, niin aion kyllä ihan varmasti ottaa lounaan kanssa lasin viiniä.

Mitä viiden päivän ihmiskoe opetti minulle? Ei mitään kovin syvällistä, rehellisesti sanottuna. Oli hauska kokeilla, ja olihan tämä hyvä muistutus siitä, että on hyvä syödä terveellisesti ja kasvisvoittoisesti. Tärkein oppi on kuitenkin se, että kannattaa panostaa ruokaan ja juomaan josta oikeasti pitää.