1001 viiniä

Kirjahyllystämme löytyy vaikuttava, lähes 1000-sivuinen opus nimeltään 1001 wines you must try before you die. Näin viiniharrastelijana on mukava benchmarkata mitä viinejä näistä must-viineistä on tullut maistettua. Masentavaa puolestaan on huomata, kuinka pienen osan näistä viinimaailman helmistä olenkaan pääsyt maistamaan, ja kuinka monta sataa pitäisi vielä maistaa jotta voisi tituleerata itseään vakavastiotettavaksi connoisseuriksi.


Onnekseni joukosta löytyy muutama tuttu bongaus, ja jopa liuta tiloja joilla olen itse päässyt vierailemaan. Australiasta tuttuja viinejä ovat mm. Brokenwoodin Graveyard Shiraz (kirjassa vuosikerta 1991), josta olen päässyt testaamaan vuosikerran 2004 sekä Tyrrel's legendaarinen Vat 1 Semillon. Tyrrel's on suureksi tilaksi poikkeuksellinen, sillä tilalla pääsi vertikaalitestaamaan useaa vuosikertaa Vat 1:sta, ja mukana oli myös teoksessa mainittu 1999. Uudesta-Seelannista mukana oli suosikkini Dry River, sekä valkoinen Pinot Gris että punainen Pinot Noir.

Yksi 1001 wines-kirjan yllätyksistä oli kroatialainen Miljenko Grgicin Plavac Mali. Keväisellä Dubrovnikin-reissulla vierailimme Grgicillä, ja nappasin mukaan juuri kyseisen pullon, tosin tuoreempaa vuosikertaa. Mainittakoon, että Grgillä saattaa hyvinkin olla rumimmat koskaan näkemäni viinietiketit, ja epäilen vahvasti että pullo saanut jäädä hyllyyn ellen olisi päässyt sitä ensin maistamaan.  Jos aihe kiinnostaa, niin kannattaa käydä lukemassa Dalmatian alueen viineistä postauksessani Peljesacin viinimatkasta.

Lasissa Grgicin Plavac Mali ja katse epäilevän odottava. Kuva Lassi.

Menneen kesän Ranskan-matkalta mukaan tarttui myös jokunen uusi bongaus, kuten Domaine Long-Depaquitin Chablis Grand Cru La Moutonne ja Krugin Grande Cuvée. Viimeksi mainittu loikkasi heti suosikkilistalleni, ja odottelen vain sitä tilaisuutta joka olisi tarpeeksi juhlava, jotta raaskisin maksaa samppanjasta 164,10 € (Alkon tilausvalikoima).


Vierailulla Krugilla. Tästä saatte lukea monen monituista kertaa lisää, halusitte tai ette.

Entä mikä olikaan lopputulos laskennassa? Pääsin nöyryyttävään lukuun 33/1001, mutta puolustuksekseni sanottakoon, että näiden lisäksi kirjassa oli useita viinejä joita en laskenut mukaan koska en ollut ihan varma olenko maistanut niitä vai en. Onnekseni noista jäljellä olevista 968:sta juomasta on kellarissa jokunen odottamassa pääsyä listalle. Oli miten oli, jos haluaa saada täydet 1001, tarvitsee maistelija paljon aikaa ja runsaasti pääomaa, sillä kaikki kalliit klassikot löytyvät luonnollisesti listalta. Toisaalta - täytyyhän sitä ihmisellä olla tavoitteita elämässä!


0 kommenttia:

Lähetä kommentti